Rakastan joulun suunnittelua pitkin vuotta. Kodin pukemista jouluasuun odotan salaa jo kesällä, ja voi sitä onnen päivää, kun antaa itselleen luvan kaivaa koristeet ja valot joulukaapista paikoilleen. Valitsen tuon päivämäärän fiiliksellä syksyn mittaan, ja teen tästä päivästä itselleni juhlallisen tapahtuman, jonka vietosta varoittelen muita perheenjäseniä ajoissa. Etteivät vain pääse ihmettelemään puuhiani ;). Noh, onneksi miehestäni on vuosien myötä ruvennut kuoriutumaan myös varteenotettava jouluttaja, vaikkei hän sitä voi vielä myöntääkään ;).
Joulukoristeiden ja -tekstiilien, kuusen ja valojen pois pakkaaminen sen sijaan on aina kovin haikeaa. Itse en juurikaan pidä talvesta: tammi- ja helmikuu ovat suorastaan aika karseaa aikaa, ja ehkä siksi koitan kaikin keinoin venyttää joulun ihanuutta ainakin loppiaiseen, mieluiten Nuutinpäivään saakka.
 |
| Joulun 2015 ihanimpia koristeita |
Nyt joulu sai olla kodissamme ennätyspitkän ajan. Marraskuun puolivälistä Nuutinpäivää edeltävään sunnuntaihin saakka. Vielä muutamia vuosia sitten pidin kiinni perinteestä, että koristeet ja valot tulevat itsenäisyyspäivänä ja lähtevät loppiaisena. Vuosi vuodelta joulu on kuitenkin aikaistunut kodissamme. Ensin tulivat ulkovalot marraskuun puolivälissä, ja nyt myös koristeet, tekstiilit ja valot saavat tulla tekemään joulukotia samaan aikaan. Viime jouluna tein poikkeuksen myös kuusen kanssa. Koska vietämme joulua pääsääntöisesti muualla kuin kotona, halusin nauttia kuusesta hieman pidempään. Siksi kuusi tuotiin ja koristeltiin viikkoa ennen joulua, ja tästä uudesta perinteestä aionkin pitää kiinni.
Tänä vuonna pakkasin kuusen ja koristeet pois siis jo viikonloppuna ennen Nuutinpäivää. Tai no, ulkovalot saavat vielä palaa helmikuulle, ja paperitähden siirsin makuuhuoneestamme olkkarin talviverhojen kaveriksi. Ja nyt kun tässä vilkuilee ympärilleen, niin onhan meillä vielä tonttuverhot keittiössä ja saman kuosin tyynynpäälliset sohvalla. Hups! Ehkäpä ensi viikolla…
 |
| Valotähti ja kuusiverhot saavat olla vielä tovin olkkarin ikkunalla. |
Mutta takaisin siihen joulun poispakkaamiseen… Muutamia vuosia sitten työkaverini kertoi perinteestään kirjoittaa joulukoristelaatikoihin pienet kirjeet siitä, millainen kulunut vuosi oli. Näin uuden joulun alla tulisi palattua muistoissa hetkeksi menneisiin. Tykkäsin ajatuksesta, ja olen sitä nyt muutamana vuonna soveltanut. Sen sijaan, että kirjoittaisin kuluneen vuoden tapahtumista, kirjoitan tervehdyksen uudelle joululle. Ja se toimii, joulukoristeiden pakkaaminen pois onkin toiveikas tapahtuma. Ja mikäs sen mukavampaa kuin hämmästellä koristeita esiin ottaessa, miten nopeasti onkaan taas tultu uuteen jouluun. Jouluihmisenä voit varmasti ymmärtää tämän?
Kuinka kauan joulu saa teidän kodeissa viipyä? Millainen hetki joulun pois pakkaaminen sinulle on? Oletko kehitellyt omia ”rituaaleja” lievittämään jouluhaikeutta?
Lempeää tammikuun loppua jokaiselle <3
Mimmi
